Galtonin lauta ja Plinko: miksi pudotettu pallo päätyy useimmiten keskelle

Pyöritä Niitä Rullia

Galtonin lauta ja Plinko: miksi pudotettu pallo päätyy useimmiten keskelle

Toimitus · tarkistettu 3.11.2026

Pudotettu pallo päätyy useimmiten keskelle, koska keskilokeroihin johtaa paljon enemmän reittejä kuin reunoille. Jokaisella naularivillä pallo kimpoaa joko vasemmalle tai oikealle, ja kun rivejä on kahdeksan, keskimmäiseen lokeroon johtaa 70 erilaista reittiä, mutta kumpaankin reunaan vain yksi. Sama laskutapa selittää, miksi Plinko-tyyppisten pelien suurimmat kertoimet sijaitsevat aina reunoilla: ne ovat harvinaisia, joten pelinvalmistaja voi maksaa niistä paljon.

Naulalauta, joka selittää normaalijakauman

Brittiläinen tutkija Francis Galton käytti 1800-luvun lopulla laitetta, jossa haulit valuivat porrastettujen nastojen läpi lokeroihin. Galtonin teosten arkisto galton.org julkaisee vuonna 1889 ilmestyneen Natural Inheritance -kirjan näköispainoksen yhteydessä kuvan Quincunx-nimisestä laitteesta. Lokeroihin kasautuneet haulit muodostivat kellonmuotoisen kasan, ja juuri sitä Galton halusi havainnollistaa: monen pienen, toisistaan riippumattoman sattuman summa asettuu keskelle.

Yksi kimpoaminen, kaksi vaihtoehtoa

Mallin ydin on yksinkertainen. Kun pallo osuu naulaan, se jatkaa joko vasemmalle tai oikealle, ja ihanteellisessa laudassa kumpikin suunta on yhtä todennäköinen. Pallon lopullinen lokero riippuu vain siitä, montako kertaa se kimposi oikealle. Järjestyksellä ei ole väliä: kolme kimpoamista oikealle ja viisi vasemmalle vievät samaan lokeroon, tapahtuivat ne missä järjestyksessä tahansa.

Reittien laskeminen

Reittien määrä saadaan binomikertoimesta. Kahdeksan rivin laudalla erilaisia reittejä on yhteensä 2 potenssiin 8 eli 256. Lokeroon, johon pallo päätyy kimpoamalla k kertaa oikealle, johtaa C(8, k) reittiä. Kun luvut jaetaan 256:lla, saadaan kunkin lokeron osumatodennäköisyys.

Lokero (oikealle kimpoamisia) Reittejä Todennäköisyys
0 tai 8 (reunat) 1 kumpaankin 0,39 % kumpaankin
1 tai 7 8 kumpaankin 3,13 % kumpaankin
2 tai 6 28 kumpaankin 10,94 % kumpaankin
3 tai 5 56 kumpaankin 21,88 % kumpaankin
4 (keskus) 70 27,34 %

Kolme keskimmäistä lokeroa kerää yhdessä 71,1 % pudotuksista. Reunalokeroon osuu keskimäärin yksi pallo 256:sta.

Esimerkkilasku: miten kertoimista syntyy palautusprosentti

Digitaalisissa Plinko-peleissä jokaiseen lokeroon on merkitty kerroin. Pelin palautusprosentti eli RTP on lokerojen kertoimien painotettu keskiarvo, jossa painoina ovat osumatodennäköisyydet. Laskimme sen itse keksimällämme kertoimistolla. Luvut eivät ole mistään oikeasta pelistä, vaan ne on valittu havainnollistamaan laskutapaa.

Esimerkkikertoimisto kahdeksalle riville

  • Reunat: 13-kertainen panos
  • Reunojen viereiset: 3-kertainen
  • Niiden viereiset: 1,3-kertainen
  • Keskuksen viereiset: 0,7-kertainen
  • Keskus: 0,4-kertainen

Laskun vaiheet

  1. Kerrotaan kunkin lokeron reittimäärä sen kertoimella: reunat 2 × 1 × 13 = 26, seuraavat 2 × 8 × 3 = 48, sitten 2 × 28 × 1,3 = 72,8 ja 2 × 56 × 0,7 = 78,4, keskus 70 × 0,4 = 28.
  2. Lasketaan tulot yhteen: 26 + 48 + 72,8 + 78,4 + 28 = 253,2.
  3. Jaetaan reittien kokonaismäärällä: 253,2 / 256 = 0,989.

Esimerkkipelin palautus on siis 98,9 %. Talon etu, 1,1 %, ei näy yksittäisessä pudotuksessa vaan vasta pitkässä sarjassa. Samasta laskusta näkyy toinen tärkeä asia: lokerot, joiden kerroin on alle yhden, keräävät 182 reittiä 256:sta. Noin seitsemän pudotusta kymmenestä palauttaa vähemmän kuin panos, vaikka palautusprosentti näyttää korkealta.

Mitä rivien määrä muuttaa

Kun rivejä lisätään, reunat karkaavat yhä kauemmas. Kahdentoista rivin laudalla reunalokeroon johtaa yksi reitti 4 096:sta, ja kuudentoista rivin laudalla yksi 65 536:sta. Keskilokeron osuus pysyy silti suurena: 12 rivillä 22,6 % ja 16 rivillä 19,6 %. Siksi pelinvalmistaja voi tarjota reunoilla hyvin suuria kertoimia: ne osuvat niin harvoin.

Riskitaso tarkoittaa kertoimien jakoa

Monessa Plinko-pelissä pelaaja valitsee riskitason. Käytännössä se jakaa saman odotusarvon eri tavalla: korkealla riskillä keskilokerot maksavat vähemmän ja reunat enemmän. Palautusprosentti voi pysyä samana, mutta tulosten vaihtelu kasvaa. Tarkat kertoimet ja RTP kannattaa aina lukea kyseisen pelin omasta infonäkymästä, sillä versiot eroavat toisistaan.

Kokeile laskua kolikolla

Galtonin laudan voi jäljitellä keittiön pöydän ääressä. Heitä kolikkoa kahdeksan kertaa ja laske, montako kruunaa tuli: niiden määrä vastaa lokeroa, johon pallo päätyisi. Kun toistat sarjan sata kertaa ja merkitset tulokset paperille, keskimmäisen lokeron eli neljän kruunan kohdalle kertyy laskennallisesti noin 27 merkintää ja kummallekin reunalle keskimäärin alle yksi. Todellinen tulos heittelee, koska sata sarjaa on pieni otos, mutta kellon muoto alkaa yleensä erottua jo muutaman kymmenen sarjan jälkeen.

Harjoitus näyttää myös, miksi lyhyen pelituokion tulos voi poiketa laskelmista paljon. Sadassa sarjassa reunalokero voi osua kahdesti tai ei kertaakaan, eikä kumpikaan tulos kerro laudasta mitään uutta. Vasta tuhansien toistojen jälkeen osuusprosentit lähestyvät taulukon lukuja.

Fyysinen lauta ja digitaalinen peli eivät toimi samalla tavalla

Puinen lauta on aina hieman epätäydellinen: naulat eivät ole täsmälleen samassa kulmassa, ja pallo voi pomppia useamman rivin yli. Digitaalisessa pelissä tulos arvotaan satunnaislukugeneraattorilla, ja pallon animaatio näyttää valmiiksi arvotun tuloksen. Testauslaboratorio Gaming Laboratories Internationalin GLI-19-standardi (versio 3.0, 17.7.2020) edellyttää, että fyysistä esinettä jäljittelevän pelin tapahtumien todennäköisyydet vastaavat esikuvan ominaisuuksia, ellei toisin kerrota pelaajalle. Standardin mukaan myös fysiikkamoottoria käyttävän pelin käyttäytymisen on pysyttävä johdonmukaisena.

Tästä seuraa, ettei pudotuskohdan valinnalla ole merkitystä digitaalisessa versiossa, vaikka animaatio antaisi toisin ymmärtää. Aiempien pudotusten tulos ei myöskään vaikuta seuraavaan. Sama riippumattomuus koskee kaikkia satunnaislukuun perustuvia pelejä, kuten olemme kuvanneet RNG-pelien ja live-jakajan vertailussa.

Sama ajatus näkyy muissakin peleissä

Palautusprosentin laskeminen todennäköisyyksistä ja kertoimista toimii samoin ruletissa ja kolikkopeleissä. Ruletin numerot ja niiden määrä on käyty läpi jutussa kuinka monta numeroa rulettipyörässä on, ja palautuksen ja talon edun suhdetta käsittelee RTP:tä ja talon etua selittävä juttu. Pelikertojen ja rahankäytön rajaamisesta kerromme vastuullista pelaamista käsittelevässä jutussa.

Apua pelaamiseen liittyviin huoliin: Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 on maksuton ja palvelee arkisin klo 12–18, chat arkisin klo 12–15. Tiedot tarkistettu peluuri.fi-sivustolta 3.11.2026.

Usein kysyttyä

Voiko Plinkossa vaikuttaa siihen, mihin pallo putoaa?

Digitaalisessa pelissä ei. Tulos arvotaan satunnaislukugeneraattorilla, ja pallon liike vain havainnollistaa tulosta. Pelaaja voi valita vain panoksen, rivimäärän ja riskitason, jos peli niitä tarjoaa.

Miksi reunan kerroin on niin suuri?

Koska reunaan johtaa vain yksi reitti. Kahdeksalla rivillä osuma on noin 0,39 %, kuudellatoista rivillä noin 0,0015 %. Harvinaisesta tuloksesta voi maksaa paljon ilman, että palautusprosentti nousee.

Kertooko korkea RTP, että pelissä voittaa usein?

Ei. Esimerkkilaskussamme RTP oli 98,9 %, mutta noin seitsemän pudotusta kymmenestä palautti vähemmän kuin panos. RTP kuvaa pitkän aikavälin keskiarvoa, ei yksittäistä pelikertaa.

Mistä Plinko-pelin oikeat kertoimet löytyvät?

Pelin info- tai sääntönäkymästä. Siellä kerrotaan kertoimet rivimäärän ja riskitason mukaan sekä pelin palautusprosentti.

Lähteet